Oma ioniyhdiste sekä molekyyliyhdisteet

Selvitä omien ioniyhdisteiden joukosta löytyneen natriumsulfidin asioita! *

MOLEKYYLIYHDISTE: 

Taulupohdintaa ryhmästä.

Tunnilla kerrottiin tarinoita, jotka liittyvät allaoleviin kuviin. Tekstitä kuvat yllä ja kerro, mitä niissä pohditaan. **

LÄKSY:

• KPL 4 opettele.
• Teht: 2,3,1a,4, 5*,6*

Niukkaliukoiset suolat ja suolaharjoituksia lisää

Testasimme tänään moniatomisten ionien oppimista. Oppimistulokset jätettiin hautumaan vihkoihin, sillä ne eivät olleet häävit. Työntekoa pitää lisätä. Muista: "Opithan väritkin ulkoa, ja niitä on paljon enemmän kuin näitä ioneja, jotka sinun pitää harjoitella."

Koeputkissa oli ioneja alkuperäisestä liuoksesta = Liukoinen suola. Sinne lisättiin jälkimmäisestä koeputkesta uusia ioneja, ja sakkautuva eli liukenematon suola muodostuu siten, että ioneista muodostetaan uusia yhdistelmiä (pos+neg).

Tässäpä näkyvät sakkasuolojen värit.

Koti: 

• Teht. 8 **
• Opettele suolat. 
• Tukitunti ma klo 14-15

Moniatomiset ionit

LÄKSY: Kpl 1-3, erityisesti ionit ja suolat. Opettele uutena moniatomiset ionit nimeltä ja mitä ne sisältävät (eli osaa piirtää nimestä ja kirjoittaa kemiallinen merkki ja toisinpäin).

Ioniyhdisteiden eli suolojen muodustuminen

1. Kun metalliatomi luovuttaa ja epämetalliatomi vastaanottaa elektroneja, pitää elektronien mennä tasan. 
2. Siksi valitaan niin monta kutakin atomia kuin on tarpeellista ja merkitään se myös siten kaavaan alaindeksillä. 
3. Valmiissa yhdisteessä ei näy varausmerkkejä, koska varaukset kumoavat toisensa.
4. Varausmerkit olivat ioneissa yläkulmassa ja atomien määrää ilmoitavat merkit ovat alakulmassa.

Alla reagoivat alumiini ja rikki muodostaen alumiinisulfidia.

LÄKSY:

• Opettele kpl 3 asiat (ei moniatomisia ioneja): Ionien nimet, mikä ioni syntyy (jaksollinen järjestelmä apuna), suolan muodostuminen, suolan nimi ja kaava, elektronien vaihto.
• Teht. 3,5 s. 128

Ionien syntyminen, ioniyhdisteet (David ja Victoria)

Opettelimme, miten jaksollisen järjestelmän pääryhmän roomalainen numero kertoo, kuinka monta negatiivista elektronia aineen uloimmalla kuorella on. (Poikkeus He, 2 e). Metalleista tulee +-ioneja ja epämetalleista - -ioneja. Muistisääntö on, että kaikki haluavat ulkokuorelleen 8 ulkoelektronia ja kerroimme tarinaa "Matti Virtasen" /Na-atomi,  muuntumisesta "David Beckhamiksi"/Na+ -ioni, kun ongelmallinen ulkokuoren elektroni luovutetaan "Saija Suttuselle"/Cl-atomi, joka samalla muuttuu "Victoria Beckhamiksi"/Cl- -ioniksi. Nämä kaksi muodostavat liiton/ioniyhdisteen, jota pitää yllä sähköinen vetovoima. (Vastakkaiset sähköiset varaukset.)

• I -ryhmä --> +
• II-ryhmä --> 2+ 
• III-ryhmä --> 3+
• IV-ryhmä ja sivuryhmät (ei voi olla varma)
• V-ryhmä --> 3-
• VI-ryhmä --> 2-
• VII-ryhmä --> -

Huomaa, että tässä merkitään merkki ja numero eri päin kuin matematiikassa.

Suolayhdisteiden ominaisuuksia

Jaksollinen järjestelmä

Olimme tarpeeksi rohkeita kokeillaksemme, kuinka 1. pääryhmän alkuaine reagoi vedessä. Muutkin ryhmän alkuaineet ovat hyvin reaktiivisia, eli reagoivat helposti, koska niillä on vain yksi ulkoelektroni.

1. Alkuaineen paikan järjestelmässä määrää protonien lukumäärä (no1 -> 1 protoni ytimessä jne. 
2. Samassa pääryhmässä sama määrä ulkoelektroneja (ryhmä II -> 2 ulkoelektronia)
3. Samassa jaksossa eli vaakarivissä sama määrä elektronikuoria käytössä.
4. Metalleja (vasemmalla) on paljon enemmän kuin epämetalleja (oikealla). Puolimetallit sijaitsevat näiden välissä. 

• KPL 2, osaa
• Moniste loppuun: 2 viimeistä tehtävää
• Opettele pääryhmät ulkoa