Kertaus

• Lue koealue huolellisesti läpi: kpl 1-5
• Tarkastele blogista, mitä olemme tehneet.
• Halutessasi, vieraile https://opetus.tv/ , valitse yläkoulun oppisisällöt ja kemia ja katsele atomista eteenpäin, mitä siellä kerrotaan.
• Tee kirjasta kertaustehtäviä "Testaa oletko oppinut" -osioista.

Reaktioyhtälöt

Tehtiin laboratoriotöitä, joista tässä pari kuvaa ja video. Reaktioyhtälöt näkyvät alla. Tutki ja opi!

>>pikku vetypommi!

 LUE KOKEESEEN!!! Tänne tulee kertaus ja harjoituskoe. Varmista, että edu.raisio.fi -osoitteesi toimii googlessa!

Oma ioniyhdiste sekä molekyyliyhdisteet

Selvitä omien ioniyhdisteiden joukosta löytyneen natriumsulfidin asioita! *

MOLEKYYLIYHDISTE: 

Taulupohdintaa ryhmästä.

Tunnilla kerrottiin tarinoita, jotka liittyvät allaoleviin kuviin. Tekstitä kuvat yllä ja kerro, mitä niissä pohditaan. **

LÄKSY:

• KPL 4 opettele.
• Teht: 2,3,1a,4, 5*,6*

Niukkaliukoiset suolat ja suolaharjoituksia lisää

Testasimme tänään moniatomisten ionien oppimista. Oppimistulokset jätettiin hautumaan vihkoihin, sillä ne eivät olleet häävit. Työntekoa pitää lisätä. Muista: "Opithan väritkin ulkoa, ja niitä on paljon enemmän kuin näitä ioneja, jotka sinun pitää harjoitella."

Koeputkissa oli ioneja alkuperäisestä liuoksesta = Liukoinen suola. Sinne lisättiin jälkimmäisestä koeputkesta uusia ioneja, ja sakkautuva eli liukenematon suola muodostuu siten, että ioneista muodostetaan uusia yhdistelmiä (pos+neg).

Tässäpä näkyvät sakkasuolojen värit.

Koti: 

• Teht. 8 **
• Opettele suolat. 
• Tukitunti ma klo 14-15

Moniatomiset ionit

LÄKSY: Kpl 1-3, erityisesti ionit ja suolat. Opettele uutena moniatomiset ionit nimeltä ja mitä ne sisältävät (eli osaa piirtää nimestä ja kirjoittaa kemiallinen merkki ja toisinpäin).

Ioniyhdisteiden eli suolojen muodustuminen

1. Kun metalliatomi luovuttaa ja epämetalliatomi vastaanottaa elektroneja, pitää elektronien mennä tasan. 
2. Siksi valitaan niin monta kutakin atomia kuin on tarpeellista ja merkitään se myös siten kaavaan alaindeksillä. 
3. Valmiissa yhdisteessä ei näy varausmerkkejä, koska varaukset kumoavat toisensa.
4. Varausmerkit olivat ioneissa yläkulmassa ja atomien määrää ilmoitavat merkit ovat alakulmassa.

Alla reagoivat alumiini ja rikki muodostaen alumiinisulfidia.

LÄKSY:

• Opettele kpl 3 asiat (ei moniatomisia ioneja): Ionien nimet, mikä ioni syntyy (jaksollinen järjestelmä apuna), suolan muodostuminen, suolan nimi ja kaava, elektronien vaihto.
• Teht. 3,5 s. 128

Ionien syntyminen, ioniyhdisteet (David ja Victoria)

Opettelimme, miten jaksollisen järjestelmän pääryhmän roomalainen numero kertoo, kuinka monta negatiivista elektronia aineen uloimmalla kuorella on. (Poikkeus He, 2 e). Metalleista tulee +-ioneja ja epämetalleista - -ioneja. Muistisääntö on, että kaikki haluavat ulkokuorelleen 8 ulkoelektronia ja kerroimme tarinaa "Matti Virtasen" /Na-atomi,  muuntumisesta "David Beckhamiksi"/Na+ -ioni, kun ongelmallinen ulkokuoren elektroni luovutetaan "Saija Suttuselle"/Cl-atomi, joka samalla muuttuu "Victoria Beckhamiksi"/Cl- -ioniksi. Nämä kaksi muodostavat liiton/ioniyhdisteen, jota pitää yllä sähköinen vetovoima. (Vastakkaiset sähköiset varaukset.)

• I -ryhmä --> +
• II-ryhmä --> 2+ 
• III-ryhmä --> 3+
• IV-ryhmä ja sivuryhmät (ei voi olla varma)
• V-ryhmä --> 3-
• VI-ryhmä --> 2-
• VII-ryhmä --> -

Huomaa, että tässä merkitään merkki ja numero eri päin kuin matematiikassa.

Suolayhdisteiden ominaisuuksia

Jaksollinen järjestelmä

Olimme tarpeeksi rohkeita kokeillaksemme, kuinka 1. pääryhmän alkuaine reagoi vedessä. Muutkin ryhmän alkuaineet ovat hyvin reaktiivisia, eli reagoivat helposti, koska niillä on vain yksi ulkoelektroni.

1. Alkuaineen paikan järjestelmässä määrää protonien lukumäärä (no1 -> 1 protoni ytimessä jne. 
2. Samassa pääryhmässä sama määrä ulkoelektroneja (ryhmä II -> 2 ulkoelektronia)
3. Samassa jaksossa eli vaakarivissä sama määrä elektronikuoria käytössä.
4. Metalleja (vasemmalla) on paljon enemmän kuin epämetalleja (oikealla). Puolimetallit sijaitsevat näiden välissä. 

• KPL 2, osaa
• Moniste loppuun: 2 viimeistä tehtävää
• Opettele pääryhmät ulkoa

Elektronien järjestäytyminen kuorille

Eletkronien järjestäytymistä kuorille ohjaavat muutamat säännöt:

1. Elektronit pyrkivät aina pienimpään mahdolliseen energiaan sijoittumisessaan. (Siten pääperiaate on, että elektronit pyrkivät ensin lähinnä ydintä olevalle mahdolliselle paikalle.)
2. Ensimmäiselle elektronikuorelle (tai energiatilalle) sopii 2 elektronia.
3. Toiselle kuorelle mahtuu 8 elektronia, jotka asettuvat ensin parittomiksi ympäri kehää ja sen jälkeen viidennestä alkaen parittomien viereen pariksi (esim. pikkubussi).
4. Kolmannelle kuorelle mahtuu 18 elektronia, mutta kun 8 on asettunut, aletaan täyttää neljättä kuorta.
5. Uloimmalla kuorella voi olla enintään 8 elektronia (oktetti) paitsi H ja He 2 elektronia.
6. Elektronien määrän kuorella voi muistaa laskukaavasta: 2 kertaa kuoren järjestysluvun neliö. 
   

Vasemmalla kaksi tuntiesimerkkiä elektronien sijoittamisesta eri energiatiloille ytimen ympärille:

Tässä näkyvät liekkikokeen aikana nähtyväri eräälle metallille. Liekkikokeessa tulen lämmmöllä nostetaan joku/jotkut elektroneista korkeammalle energiatasolle ja kun ne palautuvat takaisin pienemmälle energialle, vapautuu lämmöstä saatu ylimääräinen energia valona. Valon väri kuvaa energian suuruutta. Violetilla värillä on suurin energia kun taas punainen on heikkoenergisin väri.

LÄKSY: 

• Lue ja opettele kpl 1 uudelleen: s. 109-111
• Teht. 3,4, 6*
• Alkuainelista (30 kpl), osaa
• Kuulustelu kpl 1

ISOTOOPPI ja isotooppimerkintä

LÄKSY:

• Jos unohtui arvosteluperusteisiin huoltajan nimikirjoitus, hommaa se vihkoosi.
• Kopioi ylläoleva taulukko isotooppimerkinnöistä vihkoosi.
• Lue ja opettele kpl 1 kirjasta s. 106-111 (kts. esimerkit ja kuvatekstit huolella läpi)
• Jos tarvitset vielä harjoitusta, muista >> Atomirakentamo
• Täytä vihkoosi kopioimasi taulukko oikein :) . 

Arvosteluperusteet ja kertausta

Atomin pääosat ovat ydin  ja elektronipilvi.
YDIN koostuu suurista hiukkasista, protoneista ja neutroneista. Ne ovat yhtä painavia ja yhtä suuria. Ne eroavat toisistaan siten, että protonit ovat positiivisesti (+) varautuneita sähköisesti ja neutroneilla ei ole varausta. Elektronit ovat negatiivisesti (-) varautuneita ja kooltaan häviävän pieniä verrattuna ytimen hiukkasiin.

Kaikki aineet koostuvat atomeista. Jos atomit ovat kaikki samanlaisia (sama määrä protoneja), on kyseessä alkuaine.

LÄKSY:

• Näytä kotona vihkosta arvosteluperusteet ja pyydä vanhemman allekirjoitus.
• Opettele atomin osat ja varaukset uudelleen.  
• Teht. 1 ja 2 s. 112
• Lisäksi tehtävänäsi on kerrata kemian merkkikieltä s. 49 kirjasta alalaidasta.