- Elektronit pyrkivät aina pienimpään mahdolliseen energiaan sijoittumisessaan. (Siten pääperiaate on, että elektronit pyrkivät ensin lähinnä ydintä olevalle mahdolliselle paikalle.)
- Ensimmäiselle elektronikuorelle (tai energiatilalle) sopii 2 elektronia.
- Toiselle kuorelle mahtuu 8 elektronia, jotka asettuvat ensin parittomiksi ympäri kehää ja sen jälkeen viidennestä alkaen parittomien viereen pariksi (esim. pikkubussi).
- Kolmannelle kuorelle mahtuu 18 elektronia, mutta kun 8 on asettunut, aletaan täyttää neljättä kuorta.
- Uloimmalla kuorella voi olla enintään 8 elektronia (oktetti) paitsi H ja He 2 elektronia.
- Elektronien määrän kuorella voi muistaa laskukaavasta: 2 kertaa kuoren järjestysluvun neliö.

Vasemmalla kaksi tuntiesimerkkiä elektronien sijoittamisesta eri energiatiloille ytimen ympärille:
Tässä näkyvät liekkikokeen aikana nähtyväri eräälle metallille. Liekkikokeessa tulen lämmmöllä nostetaan joku/jotkut elektroneista korkeammalle energiatasolle ja kun ne palautuvat takaisin pienemmälle energialle, vapautuu lämmöstä saatu ylimääräinen energia valona. Valon väri kuvaa energian suuruutta. Violetilla värillä on suurin energia kun taas punainen on heikkoenergisin väri.
LÄKSY:
- Lue ja opettele kpl 1 uudelleen: s. 109-111
- Teht. 3,4, 6*
- Alkuainelista (30 kpl), osaa
- Kuulustelu kpl 1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.