perjantai 9. syyskuuta 2016
torstai 1. syyskuuta 2016
Jaksollinen järjestelmä
Olimme tarpeeksi rohkeita kokeillaksemme, kuinka 1. pääryhmän alkuaine reagoi vedessä. Muutkin ryhmän alkuaineet ovat hyvin reaktiivisia, eli reagoivat helposti, koska niillä on vain yksi ulkoelektroni.
- Alkuaineen paikan järjestelmässä määrää protonien lukumäärä (no1 -> 1 protoni ytimessä jne.
- Samassa pääryhmässä sama määrä ulkoelektroneja (ryhmä II -> 2 ulkoelektronia)
- Samassa jaksossa eli vaakarivissä sama määrä elektronikuoria käytössä.
- Metalleja (vasemmalla) on paljon enemmän kuin epämetalleja (oikealla). Puolimetallit sijaitsevat näiden välissä.
- KPL 2, osaa
- Moniste loppuun: 2 viimeistä tehtävää
- Opettele pääryhmät ulkoa
torstai 25. elokuuta 2016
Elektronien järjestäytyminen kuorille
Eletkronien järjestäytymistä kuorille ohjaavat muutamat säännöt:

Vasemmalla kaksi tuntiesimerkkiä elektronien sijoittamisesta eri energiatiloille ytimen ympärille:
Tässä näkyvät liekkikokeen aikana nähtyväri eräälle metallille. Liekkikokeessa tulen lämmmöllä nostetaan joku/jotkut elektroneista korkeammalle energiatasolle ja kun ne palautuvat takaisin pienemmälle energialle, vapautuu lämmöstä saatu ylimääräinen energia valona. Valon väri kuvaa energian suuruutta. Violetilla värillä on suurin energia kun taas punainen on heikkoenergisin väri.
LÄKSY:
- Elektronit pyrkivät aina pienimpään mahdolliseen energiaan sijoittumisessaan. (Siten pääperiaate on, että elektronit pyrkivät ensin lähinnä ydintä olevalle mahdolliselle paikalle.)
- Ensimmäiselle elektronikuorelle (tai energiatilalle) sopii 2 elektronia.
- Toiselle kuorelle mahtuu 8 elektronia, jotka asettuvat ensin parittomiksi ympäri kehää ja sen jälkeen viidennestä alkaen parittomien viereen pariksi (esim. pikkubussi).
- Kolmannelle kuorelle mahtuu 18 elektronia, mutta kun 8 on asettunut, aletaan täyttää neljättä kuorta.
- Uloimmalla kuorella voi olla enintään 8 elektronia (oktetti) paitsi H ja He 2 elektronia.
- Elektronien määrän kuorella voi muistaa laskukaavasta: 2 kertaa kuoren järjestysluvun neliö.

Vasemmalla kaksi tuntiesimerkkiä elektronien sijoittamisesta eri energiatiloille ytimen ympärille:
Tässä näkyvät liekkikokeen aikana nähtyväri eräälle metallille. Liekkikokeessa tulen lämmmöllä nostetaan joku/jotkut elektroneista korkeammalle energiatasolle ja kun ne palautuvat takaisin pienemmälle energialle, vapautuu lämmöstä saatu ylimääräinen energia valona. Valon väri kuvaa energian suuruutta. Violetilla värillä on suurin energia kun taas punainen on heikkoenergisin väri.
LÄKSY:
- Lue ja opettele kpl 1 uudelleen: s. 109-111
- Teht. 3,4, 6*
- Alkuainelista (30 kpl), osaa
- Kuulustelu kpl 1
tiistai 23. elokuuta 2016
ISOTOOPPI ja isotooppimerkintä

LÄKSY:
- Jos unohtui arvosteluperusteisiin huoltajan nimikirjoitus, hommaa se vihkoosi.
- Kopioi ylläoleva taulukko isotooppimerkinnöistä vihkoosi.
- Lue ja opettele kpl 1 kirjasta s. 106-111 (kts. esimerkit ja kuvatekstit huolella läpi)
- Jos tarvitset vielä harjoitusta, muista >> Atomirakentamo
- Täytä vihkoosi kopioimasi taulukko oikein :) .
torstai 18. elokuuta 2016
Arvosteluperusteet ja kertausta
Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
YDIN koostuu suurista hiukkasista, protoneista ja neutroneista. Ne ovat yhtä painavia ja yhtä suuria. Ne eroavat toisistaan siten, että protonit ovat positiivisesti (+) varautuneita sähköisesti ja neutroneilla ei ole varausta. Elektronit ovat negatiivisesti (-) varautuneita ja kooltaan häviävän pieniä verrattuna ytimen hiukkasiin.
Kaikki aineet koostuvat atomeista. Jos atomit ovat kaikki samanlaisia (sama määrä protoneja), on kyseessä alkuaine.
LÄKSY:
- Näytä kotona vihkosta arvosteluperusteet ja pyydä vanhemman allekirjoitus.
- Opettele atomin osat ja varaukset uudelleen.
- Teht. 1 ja 2 s. 112
- Lisäksi tehtävänäsi on kerrata kemian merkkikieltä s. 49 kirjasta alalaidasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)










